Vettä sataa ja sataa, kesä on peruutettu, talvesta puuttuu lumi. Tällaisia ovat tämän päivän sääilmiöt. Eikä pelkästään meillä Suomessa. Ilmastonmuutos on globaali ongelma, jonka vaikutukset ovat erilaiset eri puolilla maailmaa.
Suomessa vaikutukset näkyvät toistaiseksi lähinnä säätilan muutoksena, jonka vuoksi tämän päivän säät ovat varsin erilaista, kuin vaikkapa vielä 50 vuotta sitten. Modernissa maailmassa esimerkiksi viljasadon menetys ei ole kovin vaarallista, rahalla saa aina lisää tarpeeseensa.
Varsinaiset pysyvät muutokset tulevat kuitenkin tapahtumaan luonnossa, meille saapuu uusia kasvi- ja eläinlajeja samalla kun kotoperäiset lajimme kärsivät lämpenemisestä ja niiden elinalue siirtyy yhä pohjoisemmaksi. Lajeja katoaa ja uusia tulee tilalle. Kukaan ei tiedä, jos ja kuinka tämä valtava muutos tulee päättymään.
Liikenteen päästöt globaalisti
Maailman laajuisesti liikenteen päästöt eivät ole mikään pieni osatekijä esimerkiksi kasvihuonekaasujen tuottamisessa. On arvioitu, että noin puolet teollistuneissa maissa syntyvistä ilmansaasteista tulee liikenteestä. Ja ilman saastumisen pahin vaikutus on ilmastonmuutos, joka on jo arkea kaikkialla.
Liikenteen päästöjä on alettu rajoittaa jo 1970-luvulta lähtien. Lyijyttömien polttoaineiden tulo 1980-luvulla oli suuri edistysaskel oikeaan suuntaan. Lyijybensiinin käytön lopettaminen näkyi positiivisesti jo kymmenessä vuodessa, niin ilmassa kuin maaperässäkin. Katalysaattori autojen pakokaasujärjestelmässä vähentää myös merkittävästi pakokaasujen hiilidioksidia, häkää, ja typen oksideja muuntaen niitä vähemmän vaarallisiksi yhdisteiksi, kuten typeksi ja hiilidioksideiksi.
Vaikka nämä pienet parannukset ovat osaltaan vaikuttaneet päästöjen määrän vähenemiseen on liikenteen osuus edelleen suuri tarkasteltaessa päästöjen kokonaismäärää. Liikenteen osuus rikkidioksidista on 20 %, hiilivedyistä 30 %, typen oksideista 60 % ja häkäkaasuista 53%. Hiukkaspäästöistäkin on 16 % liikenteen aiheuttamaa. Liikenteen päästöt ovat erityisen haitallisia, koska ne tapahtuvat hengityskorkeudella.
Sen sijaan hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen kuten metaanin, vaikutukset ovat maailman laajuiset, eli on aivan sama, missä päästöt tapahtuvat, koska ne vaikuttavat esimerkiksi maapallon otsonikerrokseen. Ilmaston muutoksen kannalta on huonompi asia se, että näiden päästöjen pienentämisessä ei olla juurikaan edistytty, vaan ne ovat jopa hieman lisääntyneet, myös meillä Suomessa.
Paikalliset vaikutukset
Liikenteen pakokaasupäästöjen paikalliset haittavaikutukset ovat lähinnä terveyteen liittyviä. Eniten haittavaikutuksia tuottavat hiukkaspäästöt, hiilivedyt ja typen oksidit. Talvisen korkeapaineen aikana näiden saasteiden määrä saattaa olla paikallisesti hyvinkin merkittävä aiheuttaen esimerkiksi astmaatikoille oireilua. Etenkin keväällä liikenteen nostattama katupöly on myös saastunutta, joten myös sen hengittäminen saattaa aiheuttaa oireita herkimmillä. On todettu, että lähes kaksi miljoonaa suomalaista kärsii ainakin ajoittain pienhiukkasten aiheuttamista hengitysteiden oireista, joiden muodostumiseen on suurin syypää liikenne.
Liikenne aiheuttaa myös muita päästöjä. Suomessa valtio on asettanut liikenteelle melunormin, joka on 55 desibeliä. Kuitenkin lähes miljoona suomalaista asuu alueilla, joissa melutaso ylittyy liikenteen johdosta päivittäin. Melun, joka ylittää 55 Db, on todettu aiheuttavan verenpaineen nousua, stressiä, ärtyisyyttä sekä väsymystä. Melulle altistuvien ihmisten määrän arvellaan kasvavan, tosin tähän kasvuun ei ole syynä lisääntynyt liikennemelu vaan lähinnä se, että yhä suuremmat määrät ihmisiä muuttaa kaupunkeihin.
Liikenne aiheuttaa myös vesistöjen rehevöitymistä. Teiden suolaus taas on uhka pohjavesistölle. Lisäksi Norjassa tehtyjen tutkimusten mukaan liikenteen on todettu olevan suurin syyllinen tänä päivänä paljon puhutusta mikromuovista vesistöissä. Merien mikromuovista arvellaan noin puolet, eli 2250 tonnia olevan peräisin liikenteestä, lähinnä autojen renkaista sekä tiepinnoitteista. Meillä Suomessa ei ole vesistöjä tutkittu mikromuovin osalta, mutta norjalaisen tutkimuksen tulokset eivät yllätä asiantuntijoita.
Lentoliikenne
Lentoliikenteessä, kuten kaikessa moottoroidussa liikenteessä syntyy myös päästöjä. Koska valtaosa lentokoneiden päästöistä tapahtuu noin 10 – 12 kilometrin korkeudessa, on niiden vaikutusten mittaaminen haastavaa. Toisaalta korkealla ilmakehässä tapahtuvat päästöt reagoivat muiden yhdisteiden kanssa hyvinkin monimutkaisesti. Osa päästöistä lämmittää ilmakehää, kun taas osa jopa viilentää sitä. Esimerkkinä typen oksidi, NOx, joka korkealla lennettäessä tuottaa otsonia, jonka tiedetään lämmittävän ilmakehää, mutta toisaalta se vähentää metaania, joka on tunnetusti voimakas kasvihuonekaasu.
Meriliikenne
On sanottu, että yksi jättimäinen kontteja kuljettava rahtilaiva laskee yhtä paljon päästöjä, kuin 50 miljoonaa autoa! Vaikka vesiliikenne onkin erittäin tehokas rahdin kuljetusmuoto, syntyy siis siitäkin haitallisia päästöjä. Vaikka laivojen koneet saattavat olla hyvinkin moderneja, niiden jatkuva käyttö, vuositasolla jopa lähes 300 vuorokautta, aiheuttaa vääjäämättä päästöjä. Lisäksi niissä saatetaan käyttää monesti heikompilaatuista polttoainetta, eikä niissä läheskään aina ole pakokaasujen puhdistusta. Yksinkertainen tapa alentaa laivojen päästöjen määrää on nopeuksien alentaminen. Mikäli merellä ajettaisiin 12 solmun nopeudella nykyisen noin 20 solmun sijaan, päästöt vähenisivät jopa yli 60 prosenttia. Vähärikkinen polttoaine ja alennettu nopeus tekisi laivojen pienhiukkaspäästöt jopa yli 90 % pienemmiksi.
Liikennettä, kuten lähes kaikkea muutakin ihmisen toimintaa hallitsee hyvin pitkälle tuottavuus. Lähes kaikkea arvotetaan rahassa. Mitä nopeammin kuljetukset tapahtuvat, sitä enemmän niillä on mahdollisuus tuottaa voittoa. Uusia vähäpäästöisiä tekniikoita on olemassa, niiden hinta vain hidastaa niiden käyttöön ottoa. Taloudelliset realiteetit hallitsevat. Mutta eivät valitettavasti läheskään aina kestävällä tavalla.
Uusiutuva energia on mahdollisuus parantaa tai ainakin pysäyttää maapallomme tilan paheneminen. Tutustu aiheeseen lisää täällä.