Liikenne aiheuttaa tällä hetkellä noin viidenneksen Suomen kasvihuonekaasujen päästöistä, jotka taas ovat suurin syy ilmaston lämpenemiseen. Tehokkain keino vähentää ilmakehän saastuttamista on vähentää henkilöautoliikennettä ja suosia joukkoliikenteen lisäksi pyöräilyä ja kävelyä. On kuitenkin olemassa monia keinoja saada myös itse autojen päästöt pienemmiksi. Bensiinille vaihtoehtoisia, ympäristöystävällisiä polttoaineita on jo nyt käytössä useita. Sähköautoilun ohella yhä useampi valitsee polttoaineeksi esimerkiksi bio- tai maakaasun, mutta kuinka päästöttömiä ne itse asiassa ovatkaan?
Sähköautot ekologisin vaihtoehto
Teknologian tutkimuskeskus VTT:n mukaan sähkökäyttöiset autot ovat kaikkien puhtain tapa kulkea liikenteessä, sillä niistä ei synny ilmakehään lainkaan päästöjä. Kyseessä on myös hyvin tehokas energiamuoto, sillä sähkön tuottamiseksi tarvitaan huomattavasti vähemmän raakaenergiaa kuin polttokäyttöisessä ajoneuvossa. Kuitenkin sähkön puhtauteen vaikuttaa myös se, kuinka sähkö on tuotettu. Kaikkein vähiten päästöjä tuottaa uusiutuvista energialähteistä, eli auringosta, tuulesta ja vedestä tuotettu sähkö.
Sähköautot ovat vielä tänä päivänä kalliita, mikä rajoittaa sähköön siirtymistä. Uutena sähköautosta joutuu maksamaan reilut 30 000 euroa johtuen akkujen korkeasta hinnasta. Lisäksi tarvitaan kattava huoltoasemaverkosto ajoneuvojen lataukseen. Sen sijaan akkujen toimintasädettä pidetään ainakin normaalissa kaupunkiajossa jo täysin riittävänä.
Sähköautoilu tulee kehittymään lähivuosina valtavasti, ja on arvioitu, että noin kymmenen vuoden kuluttua on jo kannattavampaa hankkia ajoneuvoksi ainakin hybridiauto, eli sekä sähkö- että polttomoottorilla toimiva auto. Ekologisten syiden lisäksi syinä tähän nähdään öljyn hinnan kallistuminen. Myös akkuteknologia kehittyy pitkin harppauksin, kun akkujen latausajat tulevat lyhentymään.
Biokaasu kierrättää eloperäistä jätettä
Toinen bensiiniä ympäristöystävällisempi vaihtoehto on biokaasu. Kyseessä on kaasuseos, josta suurin osa, noin 65 % on metaania ja noin 35 % hiilidioksidia. Lisäksi se sisältää typpeä, vettä, happea, vetyä, ammoniakkia ja rikkivetyä. Biokaasu nähdään tänä päivänä selkeänä vaihtoehtona fossiilisille polttoaineille. Se ei kuitenkaan keksintönä ole uusi. Sitä on käytetty valaistuksessa ja lämmityksessä tuhansia vuosia ja liikenteessä 1930-luvulta lähtien.
Biokaasua tuotetaan esimerkiksi kasvijätteistä ja ruuan tähteistä mädättämällä. Kyseessä on näin uusiutuvaa energiaa, jonka tuottamiseen käy mikä tahansa biohajoava materiaali lukuun ottamatta sellun valmistuksessa käytettävä ligniinipitoinen puuaines. Uusiutuvana energiamuotona biokaasun tuottamisen lähteet ovat ehtymättömät toisin kuin öljyn, jota vuosi vuodelta on yhä vähemmän saatavilla.
Biokaasun käytöstä ilmakehään ei vapaudu läheskään niin paljon kasvihuonekaasuja kuin bensiinistä. Jätteiden käyttäminen kaasun tuotannossa tukee tehokkaasti myös kierrätystaloutta, sillä raaka-aineet saadaan tehokkaasti palautetuksi takaisin luontoon.
Monien muiden maiden ohella myös Suomi on velvoitettu vähentämään fossiilisia päästöjään, ja siksi biokaasu halutaan tuoda voimakkaasti yhdeksi vaihtoehdoksi myös liikenteessä. Myös EU velvoittaa meitä pienentämään fossiilisten polttoaineiden määrää, ja biopolttoaineiden osuus liikenteessä käytetyistä polttoaineista tulisi yltää neljännekseen jo vuonna 2030.
Biokaasuautoja onkin alkanut näkyä jo jonkin verran liikenteessä, ja esimerkiksi Vaasassa julkisia ajoneuvoja kulkee biokaasulla. Monissa muissa maissa biokaasun käyttö on kuitenkin vieläkin yleisempää kuin Suomessa. Esimerkiksi monilla paikkakunnilla Ruotsissa julkiset ajoneuvot kulkevat jo ainoastaan biokaasulla. Suosittuja biokaasuautojen valmistajia tällä hetkellä ovat muun muassa Fiat, Volkswagen, Opel ja Volvo.
Biokaasun käyttö lisää myös Suomen energiaomavaraisuutta. Meillä biokaasun tuotannosta vastaa Gasum Oy, jolla on tällä hetkellä jo muutamia kymmeniä tankkausasemia, lähinnä Etelä-Suomen tiheämmin asutuilla alueilla.
Aurinkoenergia
Sähköautoja voidaan myös suoraan varustaa aurinkokennoilla, jolloin tuloksena on ns. aurinkoauto. Näin ollen sen tekniikka vastaa siis hyvin pitkälle samaa kuin sähköautoissa. Ongelmana kuitenkin on auringosta saadun energian niukkuus, jonka vuoksi ajoneuvot tulee rakentaa mahdollisimman keveiksi ja samalla kuitenkin autossa tulisi olla mahdollisimman suuri pinta-ala aurinkokennoille.
Yleensä aurinkoautoista löytyy erillinen pieni akku, jonka avulla saadaan lisää tehoa kiihdytyksissä sekä varmistetaan kulku myös pilvisillä säillä.
Tällä hetkellä aurinkoautoista on olemassa ainoastaan prototyyppejä. Esimerkiksi Oulun yliopisto on kehittänyt oman sukkulamallisen prototyyppinsä nimeltään CUER.
Etanoliyhdisteet
Myös etanolia hyödynnetään vaihtoehtona perinteiselle bensiinille. Kyseessä on E85 –alkoholipolttoainesekoitus, jossa on enintään 85 % etanolia, esimerkiksi vilja-alkoholia ja vähintään 15 % bensiiniä. Koska etanoli on uusiutuva luonnonvara, tällaisen etanoliyhdistelmällä nähdään positiivisempi ympäristövaikutus. Lisäksi etanoli palaa puhtaana ja päästöt jäävät tämän takia pienemmiksi. Kuitenkin myös etanolista osa jää kokonaan palamatta ja pakokaasuissa on löydetty myös aiemmin tutkimattomia yhdisteitä, joissa saattaa olla ympäristön kannalta tunnistamattomia riskejä.
Metanoli on fossiilisista polttoaineista puhtainta
Metanolia on käytetty hyvällä menestyksellä ajoneuvoissa jo vuosia. Esimerkiksi Pohjois-Amerikan Kaliforniassa ja Indianapolikseen autokilpailuissa sitä on käytetty jo vuodesta 1965. Metanolia valmistetaan maakaasusta, jota pidetään fossiilisista polttoaineista puhtaimpana. Metanoli jää kuitenkin puhtaudessaan selkeästi huonommaksi vaihtoehdoksi kuin biokaasu. Myös Suomessa voit tankata biokaasun sijaan myös metanolia kaasukäyttöiseen autoosi.
Fischer-Tropsch –menetelmä
Ajoneuvoihin on vuosikausia kehitetty myös muita vaihtoehtoisia polttoaineita. Synteettisistä polttoaineista yksi kokeilu on ns. Fischer-Tropsch –menetelmä, jossa polttoainetta valmistetaan vedyn ja hiilimonoksidin sekoituksesta. Tällöin tuotannossa hyödynnetään edullista hiiltä tai biomassaa. Saksalaisilla kyseinen menetelmä oli käytössään Toisen maailman sodan aikaan. Myös Suomessa on mietitty tämän menetelmän hyödyntämistä turpeen avulla. Jos öljyn maailmanmarkkinahinnat kohoavat, näin saataisiin ainakin edullisempaa, joskaan ei niin ympäristöystävällistä polttoainetta.