Biokaasu on bensiiniä ympäristöystävällisempi tapa tankata autoa. Suomalainen energiapolitiikka pyrkii luopumaan fossiilisten polttoaineiden käytöstä ilmaston lämpenemisen ehkäisemiseksi, ja tässä biopolttoaineet nähdään osana ratkaisua. Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna tällä hetkellä kuitenkin vielä suurin osa energiantuotannosta tehdään fossiilisilla polttoaineilla, ja biopolttoaineiden osuus kokonaistuotannosta on noin kymmenen prosenttia. Vaihtoehtoisten energiamuotojen tulee kuitenkin nousta tulevaisuudessa merkittävästi. Tähän velvoittaa Suomea jo Pariisin ilmastosopimuskin.
Ympäristönäkökohtien lisäksi biokaasun etuna on se, että kotimaisena energiana se vahvistaa Suomen energiaomavaraisuutta. Kotimaisena tuotantona se myös lisää työllisyyttä ja tuo uusia elinkeinoja myös maaseuduille.
Biojätteet energialähteinä
Biokaasua voidaan tuottaa käytännössä lähes kaikenlaisesta eloperäisestä materiaalista. Raaka-aineet saadaan näin esimerkiksi pelloilta, metsistä, puutarhojen biohajoavista jätteistä sekä esimerkiksi kauppojen syömäkelvottomista biojätteistä. Myös jätevedet, lanta ja teollisuuden sivutuotteet soveltuvat biokaasun tuotantoon. Eloperäisistä materiaaleista vain puu ei sovellu sellaisenaan biokaasun tuotantoon.
Merkittävin biokaasun energialähde Suomessa on peltobiomassa, esimerkiksi viljojen syömäkelvottomat osat sekä kesantopeltojen nurmi soveltuvat hyvin raaka-aineeksi.
Suomalaista biokaasua valmistetaan Gasumin biokaasulaitoksilla. Tuotannossa syntyy kaasun lisäksi pelloilla hyödynnettävää kierrätettyä lannoitettua. Eli näin biokaasun tuotannossa kaikki syntyvä materiaaliaines on kierrätettävissä takaisin luontoon. Kyseessä on siten sekä uusiutuvaa energiaa, että täydellisesti kiertotaloutta tukevaa tuotantoa, jossa kaikki hyödynnetyt luonnonvarat palautetaan optimaalisesti takaisin luontoon. Kierrätetyn lannoitteen käyttö pelloilla on biokaasun tavoin ympäristöystävällisempää kuin perinteisemmät tuotantomuodot, kuten pelloilla väkilannoitteiden käyttö.
Biokaasu on ympäristöystävällistä
Biokaasu on näin ollen yksi ympäristöystävällisimmistä energiamuodoista. Lisäksi sen lähi- ja hiukkaspäästöt ovat pienemmät kuin fossiilisilla polttoaineilla. Jalostettu biokaasu ei myöskään sisällä rikkiä tai raskasmetalleja, ja siinä on hyvin alhaiset määrät typen oksideja. Biokaasun ympäristöystävällisyydestä kertoo sille myönnetyt kotimaiset Joutsenmerkki ja Avainlippu-tunnukset.
Suomi ja biokaasun käyttö
Tällä hetkellä biokaasua käytetään Suomessa eniten lämmön ja sähkön tuotannossa. Esimerkiksi vuonna 2015 biokaasulaitosten tuottamalla kaasulla saatiin 350 GWh lämpöä ja sähköä. Tällä energiamäärällä saadaan lämmitettyä noin 18 000 omakotitaloa, joten osuus kokonaisenergiatarpeesta on vielä tällä hetkellä melko pieni. Biokaasua käytetään myös teollisuudessa sekä kodeissa kaasuliesien polttoaineissa.
Suomesta löytyy nykyisin jo muutama kymmen biokaasun tankkaukseen tarkoitettua huoltoasemaa. Näitä Gasumin ylläpitämiä kaasuntankkausasemia on tarkoitus lisätä tulevien vuosien aikana 35 kappaleella. Suurin osa tankkausasemista sijaitsee Etelä-Suomessa.
Kaasuasemien ja biokaasuautojen lisääntyessä myös liikenne tulee tulevaisuudessa olemaan merkittävä biokaasun käyttökohde. Kuitenkin vielä 2015 biokaasua käytettiin liikenteen polttoaineena ainoastaan 23 GWh.
Biokaasu nähdään kuitenkin myös liikenteessä tärkeänä vaihtoehtona saastuttaville fossiilisille polttoaineille. Biokaasun edistämisestä onkin päätetty myös vuoden 2011 hallitusohjelmassa, jonka tavoitteena on päästöjen vähentäminen juuri liikenteessä
Suomessa biokaasun tuotantoa tuetaan muun muassa vuonna 2007 myönnetyn syöttötariffin kautta. Tällä tavoitellaan kymmenien, jopa satojen megawattien sähköntuotantomääriä tulevina vuosina. Tavoite jää kuitenkin vielä kauaksi maailman johtavasta biokaasun tuottajasta Saksasta, jossa biokaasun tuotantoa tuotetaan voimakkaasti muiden uusiutuvien energialähteiden ohella. Vuonna 20016 Suomen bioenergialla tuotetun sähkön kokonaiskulutus oli noin 90 000 GWh (2006).
On laskettu, että suomalaisilta kaatopaikoilta muodostuu kaasua noin 200 miljoonaa kuutiometriä aaria kohden. Sen potentiaalina nähdään viidennes liikenteen energiatarpeesta, joka on esimerkiksi maakaasun käytöstä tällä hetkellä noin kolmannes. Gasum pyrkii saamaan siirtämään vuoteen 2020 mennessä viidenneksen maakaasun käytöstä biopohjaiseksi.
Suomi sijoittuu tällä hetkellä seitsemänneksi eurooppalaisen biokaasutuotannon vertailussa. Maailman johtavia biokaasun tuottajia ovat tällä hetkellä Saksa ja Iso-Britannia.
Onko biokaasun käyttö hankalaa?
Merkittävin syy biokaasun käyttöön löytyy siis sen ympäristöystävällisyydestä. Tämän vuoksi yhä useampi on kiinnostunut vaihtamaan esimerkiksi autonsa ympäristöystävällisempään biokaasuautoon.
Näin kukin pystyisi omalta osaltaan alentamaan ekologista jalanjälkeään liikenteen osalta.
Suurin syy biokaasuautojen vähäisyyteen löytyy kuitenkin vielä huoltoasemaverkoston pienuudesta. Tämän vuoksi auton tankkaus erityisesti pitemmillä matkoilla on tällä hetkellä vielä vaikeaa. Suomesta löytyy tällä hetkellä noin 20 kaasuautolle tarkoitettua tankkauspistettä. Kuitenkin itse jalostetun biokaasun tankkaaminen on kuitenkin aivan yhtä helppoa kuin perinteisen bensiininkin. Biokaasuautoja on kuitenkin jo tarjolla kohtuullisen hyvin Suomessakin. Niitä tuovat tällä hetkellä maahan muun muassa Iveco, Fiat, Mercedes-Benz, Volkswagen ja Opel.
Tulevaisuudessa biokaasun käyttö tullee kuitenkin Suomessakin kasvamaan. Esimerkiksi naapurimaassamme Ruotsissa biopolttoaineilla toimivia autoja on jo huomattavasti enemmän. Muun muassa Lindköpingissä kaikki julkiset bussit kulkevat biokaasulla. Ruotsi onkin yksi suurimmista biokaasun pioneereista. Siellä tuotetaan lähes kuuksi kertaa enemmän biokaasua kuin Suomessa. Ruotsissa tuotetusta biokaasusta suurin osa eli 60 prosenttia jalostetaan liikenteen käyttöön, ja jopa 50 000 autoa käyttää Ruotsissa polttoaineenaan biokaasua.
Suomalaisen biokaasuntuotannon mahdollisuudet
Tällä hetkellä arvioidaan, että biokaasulaitoksissa pystyttäisiin tuottamaan biokaasu noin 10 TWh / vuosi. Tämä tarkoittaisi noin miljoonan biokaasuauton tarvetta. Toisaalta Suomessa on tällä hetkellä hyödynnetty ainoastaan neljä prosenttia kaikesta biokaasun tuotantopotentiaalista, eli mahdollisuudet biokaasun laajamittaisempaan käyttöön ovat isot. Lisäksi kasvupotentiaalia lisäisi, jos biokaasun tuotannossa siirrettäisiin käyttämään jätteiden lisäksi vielä enemmän myös pellolta saatavaa biomassaa. Peltojen osuus biomassan tuotannosta on kuitenkin tällä hetkellä Suomessa vielä vähäinen.
Jatka aiheeseen tutustumista lukemalla artikkeli liikennebiokaasun ja ns. tavallisen biokaasun eroista.