Liikennebiokaasu vs. ”tavallinen” biokaasu

bensapumput

Autoilu on yksi parhain tapa hyötyä biokaasun eduista. Se on kotimaista, edullista ja uusiutuvaa polttoainetta. Erinomaisen energianlähteen lisäksi biokaasun käyttäminen vähentää hiilidioksidipäästöjä. Puhtauden lisäksi biokaasu on edullinen vaihtoehto bensalle ja dieselille. Se on tällä hetkellä yli kahden miljoonan suomalaisen saatavilla ja sen kattoalue kasvaa vuosi vuodelta. Suomessa pystyy tällä hetkellä tankkaamaan ainoastaan UE-metaanilaji biokaasua kun taas läntisessä Euroopassa vaihtoehtoina on jopa tuulimetaani ja synteettinen biokaasu.

Liikennebiokaasun valmistaminen ja ero tavallisesta biokaasusta

Liikennebiokaasun pääaineosa on metaani ja sen energiaa sisältävä osa, jota voidaan käyttää liikenne- ja työkonepolttoaineena sekä sähkön ja lämmön tuottamisessa. Metaanin energiasisältö on 50 MJ/kg, joka on enemmän kuin bensiinin tai dieselin. Metaanin oktaaniluku on 138 eli selvästi enemmän kuin bensiinin. Biometaani on taasen yhteisnimike kaikille teknologioilla bioresursseista valmistetulle metaanille.

Moderniin käyttöön tarvittava biokaasu puhdistetaan erilaisilla teknologioilla, joista yleisin on vesipesu. Vesipesussa raaka biokaasu johdetaan korkealla paineella vesipatsaan läpi, jolloin veteen liukenematon metaani läpäisee veden ja veteen liukenevat hiilidioksidi ja rikkivety jäävät veteen. Tuloksena syntyy raakabiokaasua, jonka jalostaminen on huomattavasti helpompaa kuin raakaöljyn. Puhdistettua biokaasua voi käyttää sähkön – ja lämmöntuotannossa.

Raakabiokaasu täytyy vielä jalostaa, jotta sitä voidaan käyttää liikenne- ja työkonepolttoaineena. Yleisesti kaikki kaasuautot on tehty jalostettua biokaasua varten. Jalostuksen tarkoituksena on kaasun energiasisällön kasvattaminen. Henkilö – ja pakettiautoissa käytettävät kevyet liikennemetaanimoottorit vaativat jalostetulta biokaasulta 90 prosentin metaanipitoisuuden. Kaikki liikennemetaanimoottorit toimivat, kun metaanin pitoisuus on 95 %, joka on Ruotsin liikennebiokaasustandardin mukainen vaatimus. Sähköntuotannossa vaaditaan jalostusta ainoastaan silloin kun metaanipitoisuus on alle 20 %, joka on yleistä kaatopaikkakaasulle.

Jalostettu biokaasu on kemiallisesti samanlaista kuin jalostettu maakaasu. Kummassakin on pääaineena metaani, joten niitä molempia voidaan käyttää kaasuautoissa ja niitä voidaan myös yhdistellä. Maakaasu on kuitenkin fossiilinen polttoaine eli se lisää ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta. Biokaasu on hiilidioksidineutraali ja uusiutuva energianlähde.

Biokaasun käyttö liikenteessä

Biokaasua voidaan käyttää liikenteessä monella eri tavalla. Sitä pystytään hyödyntämään ilman jalostusta ainoastaan silloin, jos ajoneuvo muunnetaan sitä tarkoitusta varten. Kulkuvälineissä käytetään samanlaisia moottoreita, kun sähköntuotannossa, jossa jalostettua biokaasua ei käytetä. Jalostamattoman biokaasun käyttö ei kuitenkaan ole yleistä sen alhaisen energiantiheyden takia, joka vaatisi ajoneuvoihin suurempia polttoainetankkeja. Tehdasvalmisteiset autot on suunniteltu toimimaan jalostetulla maakaasulla ja jalostetulla biokaasulla.

Metaani on kolmanneksi käytetyin liikennepolttoaine bensiinin ja dieselin jälkeen. Yleisesti biokaasu varastoidaan ajoneuvoihin paineistettuna. Varastointipaineet ovat 200 baria kevyille autoille kuten henkilöautot ja 250 baria raskaille ajoneuvoille. Biokaasua voi tankata CGB -tankkausasemilla, joita oli Suomessa vuonna 2017 yhteensä 40 kappaletta. Asemat lajitellaan vielä kahteen kategoriaan: nopea – ja hidastankkausasemiksi. Kaikki julkiset ja osa yksityisistä asemista ovat nopeita, jolloin toimenpide kestää vain minuutteja. Suomen 40 tankkausasemasta melkein kaikki myyvät 100 prosenttisesta biokaasua ja vain harva sekoitekaasua. Asemien määrän odotetaan kasvavan rajusti lähivuosina. Vuonna 2016 Suomen liikenteestä 3 prosenttia koostui biokaasua käyttävistä autoista ja biokaasun käyttö liikennepolttoaineena oli vuositasolla 21,4 Gwh. Liikennekäyttöön jalostetaan biokaasua 14 biokaasulaitoksella.

Liikennebiokaasun hyödyt

Biokaasun käyttämisellä on huomattavasti enemmän hyötyjä, kun haittoja. Merkittävimpiä hyötyjä ovat:

  • Biokaasu on uusiutuvaa energiaa, jota voidaan valmistaa esimerkiksi kodin jätteistä. Biokaasun tuotannosta syntyviä sivutuotteita pystytään hyödyntämään muun muassa lannoitteena, joten tuotantoprosessille saadaan täydellinen kierto.
  • Biokaasu on täysin kotimaista energiaa. Biokaasun tuotannolla voidaan parantaa maan omavaraisuutta ja parantaa työllisyyttä. Kaasuntuotantoa varten tuotettavat kasvit taas piristävät maaseudun elinvoimaisuutta.
  • Biokaasu on ympäristöystävällinen polttoaine. Sen käyttö vähentää huomattavasti hiilidioksidi- ja hiukkaspäästöjä. Tutkimusten mukaan biokaasu on vähiten päästöjä tuottava polttoaine. Biokaasuautolla ajettaessa hiilidioksidipäästöjä syntyy 20 000 kilometrin vuosiajolla 3318 kiloa vähemmän kuin bensiiniä käyttävällä autolla ajaessa. Vuoden päästövähennyksellä voisi lämmittää kesämökkiä peruslämmöllä 13 kuukauden ajan. Niin ikään jalostettu biokaasu on puhdasta eikä se sisällä rikkiä tai raskasmetalleja.
  • Biokaasu on turvallista. Sen polttamisesta ei synny myrkyllisiä pakokaasuja. Lisäksi biokaasu on polttoaineena hiljaisempi, kun esimerkiksi dieselin käyttäminen. Valmistusprosessin aikana poistetaan lannan ja lietteen hajuhaitat.

Liikennebiokaasun haitat

Biokaasun käyttö sisältää muutaman epäkohdan. Ensimmäisenä on jakeluverkoston rajallisuus ja vähyys. Tietyt alueet Suomesta ovat vielä täysin vailla tankkauspisteitä. Tulevaisuudessa pisteiden määrän odotetaan leviävän nopeasti ympäri Suomea, sillä erityisesti valtion omistama energiayhtiö Gasum rakentaa ja avaa vauhdilla uusia tankkauspisteitä.

Lisäksi kaasuautot ovat vielä kalliita eikä uusien kaasuautojen ostamista ole tuettu samalla tavalla kuin sähköautoja. Oston tukeminen olisi nopein tapa muuntaa liikennettä kohti päästövapaampaa ja uudempaa autokantaa kohti. Tästä huolimatta hallitus on linjannut, että vanhojen autojen muuntamista kaasukäyttöiseksi tuetaan ja biokaasun tuotantoa edistetään edelleen. Tällä hetkellä biokaasuautoja on liikenteessä noin 4000 kappaletta. Vuonna 2030 tavoitteena olisi saada Suomen teille 50 000 kaasuautoa ja 250 000 sähköautoa, joka tarkoittaisi konkreettisesti sitä, että joka kymmenes auto kulkisi joko sähköllä tai kaasulla.